Verkkoarkiston aineisto on saatavilla vain vapaakappaletyöasemilla. Katso infosta lisää tietoa verkkoarkiston käytöstä.

SuomeksiPå svenskaIn English

Materiaali saatavilla vain vapaakappaletyöasemilla

Natopäätös siirtää Suomen pois harmaalta alueelta ja Venäjän etupiiristä

Atte Kaleva

Tänään eduskunnassa äänestettiin Suomen Nato-jäsenyyden lopullisesta hyväksymisestä. Hetki oli historiallinen. Pidin asiasta eilisessä käsittelyssä puheenvuoron: Arvoisa puhemies, On etuoikeus ja kunnia saada olla eduskunnassa päättämässä Suomen Nato-jäsenyydestä. Päätöksemme liittyä puolustusliittoon on merkittävä askel itsenäisyytemme prosessissa. Se on jatkumoa kansalliselle heräämiselle, itsenäisyysjulistukselle, sisällissodalle, maailmansodille, jälleenrakentamiselle sekä modernin Suomen rakentamiselle ja EU-jäsenyydelle. Itsenäisyys ei ole yksittäinen teko, vaan prosessi joka jatkuu edelleen. Päätös Naton jäsenyydestä siirtää Suomen pois harmaalta alueelta ja Venäjän etupiiristä osaksi läntistä arvoyhteisöä ja sivistynyttä maailmaa. Päätöksen myötä raikas länsituuli puhaltaa pois suomettuneisuuden ja jälkisuomettuneisuuden ummehtuneen löyhkän ja voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisemmin uusista lähtökohdista. Jokaisen valtion tärkein tehtävä on turvallisuudesta huolehtiminen. Meillä turvallisuuspolitiikkaa on pitkään ajateltu hoidettavan niin, että eduskunta käsittelee aika ajoin selonteon, mutta muutoin asiasta huolehtii tasavallan presidentti. Turvallisuuspoliittista keskustelua ovat käyneet harvat ja armoitetut tahot, jotka ovat lähinnä toistelleet samanmielistä liturgiaa. Tässä ajassa ja viimeistään Nato-jäsenyyden myötä meidän on opittava suhtautumaan turvallisuuspolitiikkaan arkisemmin. Sitä johtaa edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta aiheeseen liittyvät kysymykset tulevat olemaan arkista sisältöä myös pääministerin ja usean muun ministerin työpöydällä. Turvallisuus on jokapäiväistä työtä, joka vaatii tekoja ja tekijöitä. Ja myös aidosti avointa kansalaiskeskustelua. Suomi on suhtautunut turvallisuuteensa kaksijakoisesti. Toisin kuin monet muut maat, me olemme ylläpitäneet puolustusvalmiuttamme, emmekä ole naiivisti luottaneet muiden hyväntahtoisuuteen. Mekin olemme toki säästelleet puolustusmenoistamme. Tätä vajetta alettiin viime keväänä paikata ja sitä joudutaan paikkaamaan edelleen. Turvallisuusympäristömme on muuttunut arvaamattomammaksi ja vaarallisemmaksi. Meidän on varmistettava, että pärjäämme myös muuttuneissa oloissa. Oma uskottava puolustus on keskeisin turvamme myös puolustusliiton jäsenenä, mutta jatkossa emme ole yksin. Suuressa kuvassa turvallisuutemme on jo pitkään perustunut valheelliselle käsitykselle maailmasta ja ympäröivästä todellisuudesta. On toisteltu ympäripyöreitä ja sisällyksettömiä termejä ja uskottu, että kun mantraa toistetaan riittävän monta kertaa ääneen, se jotenkin muuttuu totuudeksi. On puhuttu Paasikiven-Kekkosen linjasta, kun on tarkoitettu Kekkosen aikaista rähmällään oloa ja unohdettu Paasikiven viisaus tosiasioiden tunnustamisesta. On puhuttu Nato-optiosta, jonka sisältöä kukaan ei oikeasti tiennyt ja jonka kaikki viimeistään nyt ymmärtävät tyhjäksi puheeksi. Ei ole mitään optiota. Puolustusliitossa ollaan tai ei olla. Suomi on siirtymässä henkisesti toiseen aikakauteen. Nato-päätöksen myötä - tai ehkäpä päätös mahdollistui juuri siksi - henkinen ilmapiirimme ottaa aimo harppauksen kohti realismia ja ymmärrystä maailman muuttumisesta. Suomettuneet päättäjät ovat vähitellen siirtyneet reserviin ja tilalle on tullut suomettumattomia, suoraselkäisiä ja omaan ajatteluun taipuvaisia tulevaisuuden tekijöitä. Arvoisa puhemies, Suomi on Naton kumppanimaana kehittynyt Nato-yhteensopivaksi. Olemme harjoitelleet yhdessä Natomaiden kanssa ja tehneet laajaa yhteistyötä. Vaikka emme ole olleet jäsen, olemme osallistuneet käytännössä kaikkiin Nato-operaatioihin, joihin meitä on haluttu. Samalla olemme oppineet paljon paitsi sotilaallisesta toiminnasta, niin myös yhteistyöstä Natossa. Tämä kokemus on meille nyt arvokasta pääomaa. Meillä riittää kuitenkin työtä Nato-yhteensopivuutemme rakentamisessa. Meidän on opittava hahmottamaan uudella tavalla suhteemme itseemme ja ympäristöömme. Meidän on tehtävä Suomesta myös hallinnollisesti Nato-yhteensopiva maa. Työtä riittää informaation hankkimisen, prosessoinnin ja hyödyntämisen saralla. Arvoisa puhemies, Kokoomus on pari vuosikymmentä kannattanut Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Minä olen kannattanut sitä aina. Meidän olisi pitänyt liittyä puolustusliittoon viimestään yhdessä Viron kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Modernissa maailmassa mikään maa, eikä etenkään Suomen kaltainen maa, voi huolehtia yksin turvallisuudestaan. Siihen vaaditaan laajaa ja monialaista yhteistyötä. Nato-jäsenyys tarjoaa parhaat mahdolliset puitteet turvallisuusyhteistyöllemme. Se myös hyödyttää kotimaista puolustusvälineteollisuuttamme, jonka olemassaolo ja hyvinvointi on välttämätöntä nimenomaan Suomen puolustamiseksi ja turvallisuutemme takaamiseksi. Arvoisa puhemies, Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä ja onnittelen tässä salissa kollegoitani siitä, että olette historian oikealla puolella. Tämä päätös tehdään Suomen ja suomalaisten menestykseksi.

#Eduskunta #Suomi #Nato #Ratifiointi #Jäsenyys #Natoäänestys #Atte_Kaleva #Kokoomus #Helsingin_kokoomus #Kansanedustaja #Turvallisuuspolitiikka #Liittoutuminen #Venäjä #Natojäsenyys #Natomaa #Suomettuminen #Jälkisuomettuminen #Harmaa_alue #Etupiiri #Valtio #Turvallisuus #Puolustusvoimat #Politiikka

Keräyksessä Suomen Nato-jäsenyysprosessi 2022-2023

Alkuperäislähde: https://www.youtube.com/watch?v=cWSEeH6zZnU


Sivun kuvailutiedot ovat peräisin alkuperäislähteestä (YouTube).