Korkeasaaresta luontoon vapautetun partakorppikotkan kuulumisia

― Korkeasaari Zoo

Eläintarhassa työskentelevä saa usein vastata kriittiseen kysymykseen eläintarhojen luonnonsuojelutehtävän todellisesta merkityksestä. Tällä hetkellä lajien määrä luonnossa vähenee nopeammin kuin koskaan ja monen lajin katoamiseen on syynä ihmisen toiminta. On ajateltu, että tehokkainta luonnonsuojelua on alkuperäisten elinalueiden suojelu. Tämä on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi keinoksi. Tarhaoloissa kasvatettujen eläinten vapauttaminen kituvaa luonnonkantaa vahvistamaan on otettu mukaan suojelukeinovalikoimaan. Korkeasaaressa keväällä 2013 syntynyt partakorppikotkakoiras vapautettiin luontoon Ranskan Vercorsin luonnonpuistoon. Sain olla ensimmäistä kertaa seuraamassa suuren harvinaisen linnun, ranskaksi Gypaète barbu, vapauttamista paikan päällä, jylhän vuoristomassiivin huipulla. Kokemus oli lähes parikymmenvuotisen eläintarhaurani kohokohta. Juhannusviikolla tapahtuneessa hankkeessa oli mukana koko luonnonpuiston väki ja paljon myös paikallisen vuoristokylän asukkaita. Helsingin ja Wienin eläintarhojen nuoret linnut jäivät odottamaan kallionkielekkeelle lentokyvyn saavuttamista. Lintuja ruokittiin putkipostin, eli kallion laelta luolaan vedetyn alumiiniputken välityksellä. Näin vältettiin lintujen leimautuminen ihmiseen ja kannustettiin niitä villiin elämään. Wienin kotka oli noin kuukauden vanhempi, joten se päästettiin siivilleen ensin. Elokuun puolivälissä myös Korkeasaaren kotkaherra sai kokeilla siipiään Drôme-joen laakson yllä. Kyselin tietoja linnun tämänhetkisestä tilanteesta. Huolimatta muutamien sulkien menetyksestä kesäkuussa, kaikki oli nyt hyvin ja lintumme lentää Vercorsin puistossa yhdessä Wienin eläintarhasta tuodun naaraskotkan kanssa. Ainoa takaisku on se, että kotkan GPS-lähetin on lakannut toimimasta. Lähettimen toivottiin toimivan ainakin vuoden ajan ja antavan tietoa linnun liikkeistä. Lintumme on usein nähty lähellä vapautuspaikkaansa. Wienin kotka sen sijaan on laajentanut reviiriään muutamien kymmenien kilometrien päähän. Nuoret kotkat lähtevät viettämään kiertolaiselämää teinivuosinaan. Aikuistuttuaan lintu yleensä palaa pesimään vapautusalueelleen ja se saattaa valita kumppanikseen samanikäisen wieniläisen korppikotkanaaraan. On myös mahdollista että se vikittelee itselleen kumppanin villistä korppikotkasta. Vercorsin puiston väki kertoi, että meidän koiraslintumme matkii kaikissa lentokuvioissaan Wienin naarasta. Lentohommissa kuukautta kokeneempana se toimii hyvänä mallina nuoremman kumppaninsa lentoharjoituksille. Mikä merkitys on parin korppikotkan vapauttamisella Ranskan Alpeille? Lajihan ei ole maailmanlaajuisesti uhanalainen, mutta se on käytännöllisesti katsoen metsästetty sukupuuttoon koko Euroopan alueelta. Alppien ja Pyreneiden alueelle on viimeisen parikymmenen vuoden aikana vapautettu jo yli 100 lintua ja joillain niistä on jo villejä lapsenlapsia. Partakorppikotkaprojekti on eräs onnistuneimmista luonnonkannan vahvistamiseen tähtäävistä toimista maailmassa. Täällä kotimaassa me olemme ottaneet mallia tästä suuren maailman suojeluhankkeesta: Korkeasaaressa pesinyt rampa maakotkapari sai siivilleen yli 10 jälkeläistä ja ne vapautettiin 80-90-luvuilla Etelä-Suomen luontoon. Katso nyt HD-laadulla! Kuvaus: Henrik Sundén, Arend Oudman Korkeasaaren arkisto (2013)

#korkeasaari #Korkeasaari_Zoo #högholmens_djurgård #animals #partakorppikotka #eläintarha #zoo #korkeasaarizoo #Finland #Bearded_vulture #reintroduction #Helsingissä #helsinki_zoo #Helsinki_Zoo #Högholmen #Korkeasaari #Högholmens_djurgård #zoo_animals #Gypaetus_barbatus #djurgård #Suomi #Suomessa #luontoonpalautus #Helsinki #Korkeasaaressa #korkeasaaren_eläintarha #högholmen

Alkuperäislähde: https://www.youtube.com/watch?v=mOVBSEy5P5w

Sivun kuvailutiedot ovat peräisin alkuperäislähteestä (YouTube).