Verkkoarkiston aineisto on saatavilla vain vapaakappaletyöasemilla. Katso infosta lisää tietoa verkkoarkiston käytöstä.

SuomeksiPå svenskaIn English

Videohaku

Tulosten järjestäminen:

Haun tulokset

Haulla löytyneet videot (51)

Olympialaisilla on ongelma. Harva haluaa tai kykenee järjestämään enää kisoja. 🏟️ Oxfordin yliopiston tanskalaisprofessori Bent Flyvbjerg ja englantilaistohtori Alexander Budzier ovat vuosia perehtyneet olympialaisiin ja muihin maailman jättihankkeisiin. Heidän mukaansa olympialaisiin on pesiytynyt rahankäytöllinen ongelma, joka monesti osuu veronmaksajien maksettavaksi. 🏟️ Budjetit ovat paisuneet tutkijoiden arviointijaksolta vuodesta 1960 lähtien käytännössä aina. Yleisimmin kisojen lopullinen budjetti on yli kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin hakuvaiheessa annettu arvio. 🏟️ Taustalla on useampi haaste. Ensinnäkin projektijohdolla ei yleensä ole aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta projektista. 🏟️Toisekseen kisat käydään paikoissa, joissa vastaavaa ei ole tehty joko koskaan tai ainakaan niin pitkään aikaan, että mitään edellisistä kisoista opittua ei voi enää hyödyntää. 🏟️ Lisäksi jo olympialaisten hakeminen on kilpailu, jossa hakijat helposti yliarvioivat omaa kykyään hallinnoida kustannusriskiä. 🏟️Vuoden 2016 Rio de Janeiron olympiapaikat jäivät heti kisojen jälkeen heitteille Brasilian talouden ajauduttua pahimpaan lamaansa sitten 1930-luvun. Brasilian hallitus joutui julistamaan jo kisojen alla hätätilan kattaakseen kustannukset, jotka paisuivat lopulta 352 prosenttia alkuperäisestä budjetista. 🏟️ Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on pitkään kamppaillut ongelman kanssa. Agenda 2020 -uudistuksen jälkeen KOK on pyrkinyt korostamaan olympiahakuprosesseissa kustannustehokkuutta, ekologisuutta, eettisesti kestävää arvopohjaa ja läpinäkyvää hakuprosessia. Tarkoituksena on, että kisat sovitettaisiin isäntäkaupungin mahdollisuuksiin eikä päinvastoin. 📸: Yle, Reuters, Stella Pictures, Getty Images, AOP @Jari Valtee #olympialaiset #urheilu #raha #talous #pariisi #pariisi2024 #uutiset #yleuutiset

― yleuutiset

Haluaisitko olympialaiset Suomeen? 🇫🇮 🏊‍♂️ Näyttää siltä, että kotikisat jäävät haaveeksi. Olympialaisten järjestämisen hinnat ovat nousseet viime vuosikymmeninä niin korkeiksi, että Suomen olisi todella vaikea saada kaikki järjestämisen kulut kuitattua. 🏇 Yksi keskeisimmistä puutteistamme liittyy suorituspaikkoihin: harvassa lajissa meillä on vaatimukset täyttäviä kisapaikkoja, joten niitä pitäisi rakentaa runsaasti lisää. Eikä niille todennäköisesti riittäisi käyttöä kisojen ulkopuolella. 🏋️‍♀️ Kesäolympialaishaaveet karisevat jo jalkapallon kohdalla, sillä kisoja varten tarvittaisiin jopa seitsemän yli 40 000 katsojan areenaa. Suomen olympialaismahdollisuuksia avaavassa selvityksessä vuodelta 2019 sanotaan, että Suomella olisi kisapaikat täysin valmiina vain viidessä kesälajissa: golfissa, painissa (2 lajia), yleisurheilussa ja rugbyssä. ⛷️ Talvilajeissa Suomelta puuttuvat kokonaan alppihiihdon ja kelkkailun kisapaikat. Talviolympialaisten järjestäminen voisi teoriassa olla Suomelle mahdollista, mutta vain, jos ne pidettäisiin yhdessä joko Norjan tai Ruotsin ja Latvian kanssa. 🚣‍♀️ Olympialaisten kuluja on monenlaisia: järjestelytoimikunnan kulut eli OGOC-kulut liittyvät varsinaiseen järjestämiseen. Ne on yleensä katettu yksityisistä lähteistä saaduilla tuloilla, kuten lipputuloilla, yritysrahoituksella ja kansainvälisen olympiakomitean (KOK) järjestelytuella. KOK ilmoittaa yleensä kisojen budjetit OGOC-kulujen osalta. ⛹️‍♀️ Non-OGOC-kulut taas kattavat infrastruktuuriin meneviä kuluja. Niillä katetaan esimerkiksi kisojen suorituspaikat, majoitukset ja liikenne. Nämä kulut maksetaan pääosin verorahoilla. Suomen tämän hetken suurimmat puutteet liittyvät juuri näihin osa-alueisiin. 🏌️‍♂️ Lisäksi lähes joka kisojen kohdalla joko kaupungit, alueet tai maa toteuttavat kisojen yhteydessä infrastruktuuriin liittyviä hankkeita, joita ei suoraan vaadita kisojen järjestämiseen. Yleensä hankkeet toteutettaisiin joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. On tapauskohtaista, minkä verran näistä kuluista maksavat julkiset ja minkä verran yksityiset lähteet. 📸: Yle, Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Shutterstock, All Over Press, EPA @Jari Valtee #suomi #olympialaiset #helsinki #urheilu #uutiset #yleuutiset

― yleuutiset

Perussuomalaisten Vilhelm Junnilan ministeripesti jäi reilun viikon mittaiseksi. Lähellä on jopa se, että Junnilasta tulisi Suomen kaikkien aikojen lyhytaikaisin ministeri. 🔹Kaikkihan alkoi siitä, kun Junnilan ministerivalinnan jälkeen julkisuuteen alkoi tihkua tietoa ja näyttöä Junnilan äärioikeistoaiheisista viittauksista ja puheista. Lisäksi Junnilan muun muassa uutisoitiin olleen yhtenä puhujana äärioikeistolaisen ryhmän järjestämässä tapahtumassa neljä vuotta sitten. Nämä herättivät epäilyn natsisympatioista. Junnila on itse kuitannut esimerkiksi natsisymbolit vitsailuna. 🔹Lopulta eduskunta äänesti, voiko Junnila jatkaa elinkeinoministerinä. Junnila sai luottamuksen äänin 95–86. Hallituspuolueista RKP äänesti luottamusta vastaan. 🔹Menoa ei kuitenkaan kestänyt enää kauaa, sillä kesäkuun viimeisenä perjantaina Junnila kertoi itse pyytävänsä eroa ministerin pestistä. 🔹Lisäksi Ylen MOT:n selvityksestä kävi ilmi, että Junnila vaikuttaisi antaneen verkkosivuillaan vääriä tietoja niin työurastaan kuin opiskeluistaan. Kotisivuilla on erilainen versio puhelimella ja koneella luettaessa. Uudemmassa versiossa Junnila kertoo esimerkiksi myyneensä omistuksensa teknologiateollisuuden startup-yrityksessä Puolassa. Yle ei ole löytänyt tietoja yrityskaupasta tai edes siitä, mistä yrityksestä on kyse. Toisessa verkkosivuversiossa Junnila kertoo opiskelleensa valtio-oppia, vaikka ei ole ollut kirjoitushetkellä ollut vuosiin ollut kirjoilla yliopistossa. 🔹Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Junnilan ratkaisu erota oli ”oikea ja ainut mahdollinen ratkaisu”. Orpon mukaan Junnila teki päätöksensä itse. 📹: Yle #junnila #perussuomalaiset #hallitus #eduskunta #politiikka #yleuutiset

― yleuutiset

Venäläiset turistit ovat keksineet keinon päästä Suomeen, eivätkä viranomaiset voi asialle mitään. ▫️ Suomi sulki itärajansa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi, mutta tämä ei ole hillinnyt Norjan kautta tulevaa venäläisten ostosmatkailua. ▫️ Suomen tullilla ei ole mahdollisuutta puuttua asiaan, sillä Norja on sallinut venäläisturistien saapumisen maahan, jos heillä on viisumit kunnossa. Kun venäläiset tulevat Norjan rajan yli, he ovat Schengen-alueella ja säädösten mukaan heillä on lupa käydä myös Suomessa. ▫️ EU on määrännyt Venäjälle pakotteita, jotka kieltävät tiettyjen, etenkin kalliimpien tuotteiden viennin Venäjälle. Ulkoministeriön mukaan kaupan pitää kieltäytyä tuotteen myynnistä, jos on selvää, että asiakkaan on tarkoitus viedä pakotteen alainen tuote Venäjälle. ▫️ Käytännössä voi kuitenkin olla vaikeaa tietää varmasti, mihin tuote on menossa. Suomen tulli ei myöskään voi puuttua tilanteeseen, jos ostokset menevät Venäjälle Norjan kautta: tällöin työ kuuluu Norjan tullille. ▫️ Näätämöstä kerrotaan, että jonkin verran ostoksille saavutaan pikkubusseilla, ja kilomummoiksi kutsutut henkilöt kuljettavat bussin kyydissä erilaisia tuotteita rajan yli pientä palkkiota vastaan. Venäjän lain mukaan yksi henkilö saa tuoda noin 50 kiloa tavaraa rajan yli verotta. ▫️ Usein asiakkaat tulevat valmiiden ostoslistojen kanssa. Suosittuja ovat Kuoma-ulkoilukengät, suklaat, juustot ja kahvi. ▫️ Kilomummo-käsite on tuttu esimerkiksi vajaan kymmenen vuoden takaa. Tuolloin uutisoitiin, kuinka venäläisten pakettiautoilla tekemät verottomat tavarakuljetukset Suomen rajan yli Venäjälle olivat lisääntyneet. #venäjä #lappi #näätämö #norja #itäraja #tulli #pakotteet #ostokset #turistit #kilomummo #yleuutiset

― yleuutiset

Korkea-arvoinen suomalaisupseeri romuttaa vakiintuneita käsityksiä sodasta Ukrainassa. ▪️ Yle tapasi upseerin Kiovassa. Hänen mukaansa usko Ukrainan menestykseen on katteetonta toiveikkuutta. ▪️ Upseeri on seurannut sotaa paikan päällä viime huhtikuusta lähtien. Hän ei halua esiintyä omalla nimellään tai kasvoillaan, sillä upseerin mukaan hänen sotilasarvollaan toiminta Ukrainassa voisi herättää närää. Upseeri ei ole enää vakinaisessa palveluksessa Suomessa eikä edusta Suomea muullakaan tavoin. Upseerin henkilöllisyys on Ylen tiedossa. ▪️ Upseerin mielestä Ukrainan joukot eivät osaa hyökätä, asemasotaan jämähtäminen on kohtalokasta ja joukkojen koulutus on retuperällä. Upseeri on ottanut tehtäväkseen parantaa ukrainalaisten sotilaiden ja erityisesti aliupseerien koulutusta. ▪️ Yle kysyi myös muilta asiantuntijoilta arvioita Ukrainan sotataidoista. ▪️ Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on samaa mieltä siitä, ettei Ukraina ole todistanut kykyään liikkuvaan sodankäyntiin. Hänen mukaansa Ukrainan voitot ovat tulleet pääosin tilanteissa, joissa Venäjän joukot ovat perääntyneet. ▪️ Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mielestä Venäjän miehittämien alueiden vapauttaminen on vaatinut Ukrainalta osaamista, mutta hän myöntää, että liikkuvassa sodankäynnissä Ukrainalla on vielä paljon oppimista – tosin niin on Toverin mukaan Venäjälläkin. ▪️ Toverin mukaan Suomella olisi Ukrainalle annettavaa koulutuksen osalta, mutta käytännössä siihen ei ole resursseja.  #ukraina #venäjä #venäjänhyökkäys #sota #suomenpuolustusvoimat #armeija #yleuutiset

― yleuutiset

24. helmikuuta tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Mitä muistat sodan ensimmäisiltä päiviltä? Tässä muutamia tapahtumia ⬆️⬇️ ▪️ Ennen varsinaista hyökkäystä tilanne Venäjän ja Ukrainan välillä oli kiristynyt entisestään. Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden, ja määräsi alueille venäläisiä sotilaita “turvaamaan rauhaa”. ▪️ Muutamaa päivää myöhemmin Venäjä aloitti hyökkäyksen. Putin piti varhain aamulla tv-puheen, jossa ilmoitti aloittavansa sotilasoperaation Ukrainassa. Putin totesi, että tarkoituksena on vastata Ukrainan muodostamaan uhkaan. ▪️ Torstaiaamun aikana Venäjä tulitti useita ukrainalaiskaupunkeja. Tulitusta ja räjähdyksiä kuultiin muun muassa pääkaupunki Kiovassa. Kiovaan julistettiinkin nopeasti öinen ulkonaliikkumiskielto. ▪️ Ukrainaan määrättiin yleinen liikekannallepano, minkä vuoksi 18–60-vuotiaat miehet eivät saaneet enää poistua maasta. ▪️ Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyi nousi koko maailman tietoisuuteen. Moni seurasi Zelenskyin itse kuvaamia videoita Kiovasta, johon presidentti halusi jäädä hyökkäyksestä huolimatta. Eräällä videolla Zelenskyi muun muassa kumosi väitteet siitä, että olisi paennut. ▪️ Heti ensimmäisenä hyökkäyspäivänä EU-johtajat istuivat alas ja palaveerasivat yöhön asti, jotta Venäjään kohdistuvista pakotteista saatiin sovittua. Alkoi myös keskustelu siitä, pitäisikö venäläispankit sulkea Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle – tämä tapahtuikin, mutta hieman myöhemmin. ▪️ Maailmalla Venäjät toimet tuomittiin. Tosin Kiina pysytteli vaitonaisena. Nato järjesti hätäkokouksen, johon kutsuttiin myös Suomi ja Ruotsi. ▪️ Sadattuhannet ukrainalaiset pakenivat maasta sodan ensimmäisten päivien aikana. ☮️ Osallistuitko Ukrainaa tukeviin rauhanmielenosoituksiin? Moni osallistui, ja heti hyökkäysiltana esimerkiksi Venäjän suurlähetystön eteen Helsingissä kerääntyi ihmisiä osoittamaan tukeaan Ukrainalle. #ukraina #vuosisotaa #venäjä #venäjänhyökkäys #vuosipäivä #niinistö #yleuutiset

― yleuutiset

51/51